Ensimmäiset hankinnat

Kuukausien kuluessa ja jäljellä olevan ajan vähentyessä moni tuleva äiti alkaa tehdä hankintoja. Toiset tekevät niitä jo alkuraskaudesta alkaen ja toiset vasta viimemetreillä.

Itse olen päässyt nyt siihen pisteeseen, jossa olen antanut itselleni luvan ostaa pikkuhiljaa ensimmäisiä vauvalle tarkoitettuja tarvikkeita. Tähän mennessä kaikki hankinnat ovat keskittyneet lähinnä vaatepuolelle, joista itse hankkimiani on jopa kolme. Vauvat ovat siitä ihmeellisiä asioita, että ne saavat lähellä ja kaukanakin olevat ihmiset innostumaan vaate- ja tavarahankinnoista. Muutamat pienen ajan sisällä lapsia saaneet vanhat kaverini ovat luvanneet lähettää 'joululahjapaketteina' pieneksi käyneitä kestovaippoja ja ylimääräisiä vaatteita. Myös kaverini kaveri Brasiliasta on ilmaissut halunsa ostaa vauvanvaatteita ja lähettää niitä kaverini kautta minulle ja tulevalle perheenjäsenelle. Äitini on kutonut jo monta suloista pienokaisen koolle sopivaa vaatetta, joita olen ilolla alkanut myös hypistellä. Tämä lienee luonnollista, sillä kyseessä on hänen ensimmäinen lapsenlapsensa.

Tottakai räppiäidin lapselleen ensimmäiseksi hankitun vaatteen tuli olla katu-uskottava

Olenkin pikkuhiljaa alkanut tulla siihen tulokseen, etten taida suuremmin hötkyillä varsinkaan vaatehankintojen suhteen. Niin moni tuntuu olevan innoissaan esikoisestamme, että liikojen vaatevarastojen kasaamisen välttämiseksi on paras odottaa ainakin ensi vuoteen. Silloin luvassa on myös suurempien hankintojen, kuten lastenvaunujen ja sängyn oheistuotteiden, hankkiminen. Toisinsanoen kodista ja elämästä on pakko tehdä vauva-valmis maaliskuuhun mennessä. Kaiken kukkuraksi kaiken tämän rahoittamisesta ei ole edelleenkään tarkempaa tietoa, lähinnä toivon joulun tuovan isoisältäni perhebonuksella varatun kirjekuoren entisen sinkkusumman sijaan. Jos näin ei käy, taidamme tyytyä ilolla siihen mitä sukulaisilta ja ystäviltä on saatavissa. Ja kyllä sekin todellisuudessa tulee varmasti riittämään, paremmin kuin hyvin.

Opintoni ovat mahdollistaneet myös tarvikkeiden valmistamisen itse opintojen puitteissa. Käsityön kurssilla olen suunnitellut ja valmistanut naperolle jo leluja ja puuha-alustaa. Toivon muutenkin välttyväni vauvatarvikkeisiin hukkumiselta ja kammoksun teollisten lelujen mukanaan tuomia myrkkyjä. Itse tehdyt lelut ovat tuntuneet mainiolta ja erilaiselta vaihtoehdolta. Vielä kun se tuleva jälkikasvukin niistä pitäisi yhtä paljon kuin minä niitä väkerrellessäni.